Digitaalisella aikakaudella data on tullut innovaatioiden elinehdoiksi. Tieto ruokkii kaikkea tekoälystä kulttuurin säilyttämiseen. Digitaalisen maailman kasvaessa räjähdysmäisesti kysymys siitä, mihin tämä valtava tietomeri sijoitetaan, on kasvanut moderniksi paradoksiksi.
Perinteiset tallennusjärjestelmät (jättimäiset jalkapallokentän kokoiset palvelinfarmit) kuluttavat valtavia määriä energiaa ja vaativat loputtomia huoltokierroksia vanhentumisen estämiseksi. Tutkijat ovat kuitenkin löytämässä radikaalin vaihtoehdon: tietojen tallentaminen DNA:han, molekyyliin, joka kantaa elämän suunnitelmia.
Onko se mahdollista? Klikkaa tässä galleriassa eteenpäin ja selvitä se.